Sisällön tarjoaa Blogger.

Navigare necesse est



Pakenimme aikataulusta pahasti jäljessä olevaa remonttiamme ja suuntasimme  pitkäksi viikonlopuksi Turun kauniiseen saaristoon. Vietimme yhden yön huikaisevankauniissa Jurmossa. Edes  kukkivat sinilevät eivät onnistuneet pilaamaan hengähdystauon  lomafiilistä. Saari on syntynyt jääkaudella ja on karun kivinen. Saaren eläin- ja kasvilajisto on rikas (vaikkakaan saaren kolme alpakkaa tuskin lienevät alkuperäiseläimistöä) ja osa saaresta onkin suojelumielessä rauhoitettu. Jurmossa on myös 1800-luvun puolivälissä rakennettu pieni kirkko. Saari on helpoiten saavutettavissa omalla (tai kuten meidän tapauksessa ystävien) veneellä, mutta Jurmoon pääsee myös yhteysaluksella Nauvosta. Saarella on myös vuokrattavissa mökkejä.




Purjehtiminen on toki tärkeää, mutta samoin on syöminen. Apupoika ei luovu vesilläkään loistavasta kahvista. Veneeseen pakattiin mukaan vaaka, käsikäyttöinen kahvimylly, pressopannu sekä kahvipapuja (Turun kahvipaahtimon keskipaahtoista Ethiopia Yirgacheffe-2 -papua & Has Beanin Indian Monsoon Malabaria). Veneen varustelutasosta riippuen purjehdusreissulla voi syödä muutakin kuin makkaraa. Jurmossa grillasimme karitsan kareita ja paahtopaisteja. Eräänä toisena iltana teimme loistavia hampurilaisia. 




Onni on lämmin ruisleipä



Alkuvuodesta aloitin täydellisen ruisleivän metsästyksen. Projekti kantoi varsin hyvin hedelmää (tai siis tässä tapauksessa leipää), kunnes tyrkkäsin leipäjuureni pakastimeen ja lähdin muille maille. Kaivoin mustikoiden tieltä juuren viime viikolla sulamaan ja aloin ankarasti muistella ruisleipätaikinani saloja.

Tämä leipä perustuu Omenamintun ohjeeseen. Olen toisinaan leiponut leivän pelkästään rukiista ja jättänyt ohjeessa mainitut vehnäjauhot pois. Toimii mainiosti niinkin. Ruikkarin tekeminen ei oikeastaan ole lainkaan niin hankalaa kuin miltä saattaa vaikuttaa. Itse valmistusprosessi on jokseenkin hidas, mutta yksinkertainen. Sormiakaan ei tarvitse tunkea taikinaan. Lisäksi hapan ruisleipä säilyy helposti melkein viikon, eikä maku kärsi ainakaan omasta mielestäni lainkaan.

Juuren valmistukseen löytyy paljon ohjeita. Asiaa juuresta löytyy juurta jaksain Jauhot suussa -blogista.

Satsista tulee kaksi vuokaleipää. 

Ensin:
  • 1 litra vettä
  • 8 dl ruisjauhoja (4 dl tavallisia, 2 dl karkeita ja 2 dl riihiruisjauhoja) 
  • 4 dl vehnäjauhoja 
  • 2 dl ruisrouhetta
  • 2 dl vehnärouhetta 
  • n. 2 dl taikinajuurta
Sekoita ainekset, peitä kulho kelmulla ja juurruta taikinaa huoneenlämmössä yön yli tai jopa pidempään.

Sitten:

Ota muutama desi taikinajuurta talteen. Säilytä juurta jääkaapissa kannellisessa rasiassa. Taikinan ruokkimiseen löytyy myös ohjeita Jauhot suussa -blogista. Lisää taikinaan:
  • ½ dl leipäsiirappia tai hunajaa 
  • 1 dl ruisleseitä 
  • 3 dl erilaisia siemeniä
  • 1 dl riihiruisjauhoja 
  • 2 tl suolaa
Sekoita ainekset taikinan joukkoon. Taikinaa ei tarvitse alustaa. Lusikoi taikina voideltuihin ja ruisjauholla jauhotettuihin leipävuokiin (tai vuoraa vuoat leivinpaperilla). Ripottele pinnalle siemeniä. Kohota leipiä muutama tunti ja paista 175-asteisessa uunissa alatasolla noin 1 tunti 50 minuuttia.


Tuore leipä sopii omasta mielestäni mainiosti tuliaiseksi. Tämänpäiväinen matkaa purjehdusreissuevääksi.

Mustikkapiirakkaisia ja Askolan hiidenkirnuja



Metsät pukkaavat ihania mustikoita. Kaiken kiireen ja härdellin keskellä olemme apupojan kanssa kerenneet muutamaan otteeseen mustikkametikköön ja pakastin tuntuu olevan jo tässä vaiheessa tupaten täynnä. Taikinaohje on napattu alun perin perunajauhoputelin kyljestä.

Ohjeesta tulee kymmenisen muffinivuokaan tehtyä pikkupiirakkaa. Näitä tarvitset:
  • 100 g margariinia 
  • ½ dl sokeria 
  • 1 muna 
  • 1,5 dl  vehnäjauhoja 
  • ½ dl perunajauhoja 
  • 1 tl leivinjauhetta

Täytteeseen: 
  • 3 dl mustikoita
  • 2 rkl hillosokeria

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi, lisää muna. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja sihtaa taikinan sekaan. Levitä taikinaa muffinivuokiin. Säästä kolmannes taikinasta. Sekoita sokeri ja mustikat ja lusikoi taikinan päälle. Pursota lopusta taikinasta koristeraitoja piirakoiden päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.



Vietin ihanan kesäpäivän hyvien ystävien kanssa aurinkoisessa Porvoossa, ja paluumatkalla Helsinkiin poikkesimme Askolan hiidenkirnuilla. Varsin vaikuttavia luonnonmuodostumia. Kannattaa ehdottomasti poiketa tieltä, jos ajelee sillä suunnalla. Suurin kirnuista on yli kymmenen metriä syvä ja nimeltään Jättiläisen kuhnepytty. Maailmassa on tiettävästi vain muutama suurempi hiidenkirnu.


Mustikkapiirakkaiset olisivat olleet oivia retkieväitä kirnuille, mutta unohtuivat kotiin. Sen sijaan Askolan metsä oli mustikoita tulvillaan ja söimme mahamme niitä täyteen.




Makeanhimon taltutusnougat ja jätskiä



Varsinkin apupojan suuta makiaa näin lomalla. Jokunen ilta sitten makeanhimo taltutettiin jätskillä ja sokerissa paahdetuilla pähkinöillä. Jonkinsortin nougaasta siis kyse. Helppoa ja yllättävän maukasta.

Näitä tarvitset:

  • ½ dl sokeria 
  • 2 dl erilaisia pähkinöitä (esim. hasselpähkinöitä, manteleita ja saksanpähkinöitä)

  • vaniljajätskiä

Kaada sokeri kuivalle pannulle. Kuumenna. Lisää pähkinät kun sokeri alkaa sulaa. Sekoittele ja anna karamelisoitua. Kippaa jätskin päälle. Mmm.

Siikaa leivinpapaperikääreessä



Nappasin Chez Jasulta idean kalan kypsentämisestä uunissa leivinpaperikäärössä. Kalaksi valikoitui siika ja täytteeksi eilisiltaista punaista chilisalsaa, kevätsipulia, inkivääriä ja limelohkoja. Salsa oli tällä kertaa varsin tujua, mutta toimi oikein mainiosti kalan kanssa. Söimme siiat uusien perunoiden ja salaatin kanssa. Tätä täytyy tehdä uudemmankin kerran. Ei moitteen sanaa.


Annos kahdelle:

  • 2 perattua siikaa
  • suolaa
  • n. ½ dl salsa rojaa
  • 2 kevätsipulia varsineen (tai pelkkiä varsia) 
  • pala tuoretta inkivääriä 
  • lime 
  • mustapippuria myllystä 
  • loraus oliiviöljyä 
  • loraus valkoviiniä

Kuivaa kalat talouspaperilla ja suolaa kevyesti. Silppua sipulit ja inkivääri sekä lohko lime. Täytä kalat salsalla ja muilla täyteaineilla. Pippuroi, lorauta oliiviöljyä sekä valkkaria päälle ja sulje nyytti nitomalla tai jollakin muulla uuninkestävällä ratkaisulla mikäli nitoja on kadoksissa kuten meillä.

Paista 200 asteessa parisenkymmentä minuuttia.




Lohisoppa



Tämä on pikaruokaa jos mikä. Kotioven avaamisesta ei mennyt apupojan perunankuorimisavustuksella kuin reilu vartti siihen, että kattilallinen höyryävää keittoa oli valmista.  Ehdotonta kesäruokaa. Itse kyllä tykkään ehkä vielä hitusen enemmän kirkasliemisestä lohikeitosta. Keittoon voi myös lisätä muita mieluisia juureksia ja vaikkapa fenkolia.

Ålandspannkaka



Pannukakut jäivät syömättä Metsäkylän Navetan kahviossa, mutta asia piti tietenkin korjata kotona. Iltapalaksi popsimme ahvenanmaalaisittain valmistettua pannaria. Muuttoa silmällä pitäen yritän tyhjentää kuiva-ainekaapin ja pakastimen nyssäköitä ja purnukoita. Tämä oli oiva resepti siihenkin. Ohje yhdistetty useammasta netistä löytyneestä reseptistä.

Näitä tarvitset:

mannapuuro: 
  • ½ litraa (täys)maitoa
  •  ¾ dl mannasuurimoita

Anna puuron jäähtyä ja lisää sekaan:
  • 4 munaa
  • ½ dl sokeria
  • ½ litraa (täys)maitoa
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl kardemummaa
  • 2 tl vaniljasokeria

Tee ensin mannapuuro: kiehauta maito ja vispaa suurimot sekaan. Anna kiehua viitisen minuuttia koko ajan sekoittaen. Jäähdytä. Vispaa jäähtyneen puuron sekaan muut taikinan ainekset ja anna seistä puolisen tuntia. Lämmitä uuni 225-asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja kaada seos pellille. Paista 40 minuuttia. Jos pannari uhkaa tummua liikaa, suojaa se leivinpaperilla tai folionpalalla. Tarjoa vaniljajäätelön ja marjojen kanssa.

Omasta pannaristani tuli aika ohut, suosittelen käyttämään uunipellin sijasta pienempää vuokaa, jos haluaa paksumman pannarin. 


Kaalisörsselssön ja visiitti Metsäkylän Navetalle



Vielä kaupassa ostoksia kerätessä ajatuksena oli kääräistä ruoaksi karitsanjauhelihalla ja ohrahelmillä täytettyjä kaalikääryleitä, mutta kovasti kurniva vatsa vei voiton ja raaka-aineista tuli pannullinen sörsselssöniä eli jonkinlainen tuunattu versio kaalilaatikosta. Tosin sillä poikkeuksella, että kaalinpalat olivat sopivan rapsakoita ja vain nopeasti pyöräytetty kuumalla pannulla. Sopivaa ja nopeaa arkiruokaa, vaikka tänään sattuikin olemaankin pyhäpäivä.

Näitä tarvitset:

  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 kevätsipuli varsineen
  • oliiviöljyä
  • tuoretta timjamia
  • 2 dl ohrahelmiä
  • loraus sherryä (vermutti tai valkkari käyvät myös mainiosti)
  • n. 6 dl kuumaa kasvislientä

  • 400 g karitsanjauhelihaa
  • mustapippuria
  • suolaa

  • pieni varhaiskaali tai pala isompaa (n. 400 g)
  • 2 dl (ruoka)kermaa

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota niitä öljyssä isossa kasarissa. Lisää reilusti timskua tai jotakin muuta yrttiä. Kaada joukkoon ohrahelmet ja kuullota niitä hetki (lisää tarvittaessa lisäloraus öljyä). Humskauta joukkoon tilkka sherryä sekä kasvislientä desi kerrallaan. Sekoita, anna kasvisliemen imeytyä ohrahelmiin ja kaada lisää kasvislientä. Kypsennä ohrahelmet kypsiksi ja paista samalla jauheliha toisella pannulla. Pyöräytä lihan joukkoon reippaasti mustapippuria ja suolaa. Kun ohrahelmet ovat kypsiä, lisää jauheliha. (Kaikkea jauhelihasta pannulle sulanutta rasvaa ei kannata lisätä). Silppua kaali ronskeiksi palasiksi ja lisää pannulle. Hulauta kerma ja pyöräytä kaalinpaloja pannulla nopeasti. Anna kaalien kypsentyä korkeintaan muutama minuutti niin, että kerma kiehahtaa, mutta varo etteivät kaalinlehdet lörpsähdä liikaa.

Kurniva nälkä johtui oikeastaan siitä, että olimme ajelleet Hämeenlinnan kupeeseen Hattulaan Metsäkylän Navetalle metsästämään muutamaa vanhaa varaosaa uuteen kotiimme. Ihastuin täysin koko paikkaan ja varsinkin pihassa tallusteleviin alpakoihin. Varsinainen aarreaitta. Navetan pihapiirissä toimii myös Kahvila Leivintupa, jonka erikoisherkkuja ovat pannukahvi ja pannukakut. Ehdimme jo istahtaa kahvilan pöytään, mutta väenpaljouden ja uhkaavien ukkospilvien takia jouduimme jättämään vatsat herkuista tyhjiksi.





Metsäkylän Navetta, Metsäkyläntie 14 13900 Pekola, auki sunnuntaisin 12-15

Kahvila Leivintupa, auki sunnuntaisin 11-16





Kesätorttuset ilman uunia



Pyöräytin tuossa jokunen päivä sitten jälkiruoaksi pieniä sitruunatahna- ja mascarponevaahtotäytteisiä mansikkapiirakoita. Satsista voi tehdä yhden ison tai usean pienemmän torttusen. Mukavan kesäisiä makuja. Piirakkaa ei paisteta ollenkaan, joten ohje auttaa myös  uunittoman mökkeilijän makeannälkään.

Näitä tarvitset:

pohja:
  • 1 pötkö (175 g) tummia täytekeksejä (esim. Dominoita)
  • 40 g voita sulatettuna

sitruunatahna:
  • ¾ dl vettä 
  • 1 dl sokeria 
  • ½ dl sitruunamehua 
  • 1 (luomu)sitruunan kuori raastettuna
  • puolikkaan limen mehu
  • 2 rkl perunajauhoa
  • 2 keltuaista
  • 25 g voita
  • 1 tl vaniljasokeria

mascarponevaahto:
  • 2 dl kuohukermaa
  • 125 g mascarpone-tuorejuustoa
  • vaniljasokeria

  • päälle 1 litra mansikoita

Aloita valmistamalla sitruunatahna. Mittaa kaikki tahnan ainekset kattilaan voita ja vaniljasokeria lukuun ottamatta. Kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes täyte sakenee ja kiehahtaa. Nosta kattila sivuun ja vatkaa sekaan paloiteltu voi ja vaniljasokeri. Anna jäähtyä.

Murskaa pohjaa varten keksit sopivassa masiinassa. Sekoita joukkoon sulatettu voi ja painele  taikina vuokien pohjalle. Pohjan irrottamisen helpottamiseksi vuoan voi kelmuttaa, jolloin torttuset saa helpommin tarjolle ilman vuokia (toisin kuin kuvassa).

Sekoita mascarpone kerman joukkoon ja vaahdota. Sokeroi. Annostele keksipohjan päälle sitruunatahnaa, mascarponevaahtoa ja reilusti mansikoita.